Skip to content

Datavirrassa

Data on nykyisin myös taiteen materiaalia. Taiteilijat keräävät ja järjestelevät suuria datavirtoja – Big Dataa – niin, että niistä strukturoituu uutta tietoa. Datataideteoksissa asiat saavat usein kokonaan uusia merkityksiä, estetiikkaa unohtamatta.

Raakamateriaalina on isoja datamassoja, joita muokataan. Suuria datajoukkoja käsitellään tieteessäkin: esimerkiksi tilastollinen päättely on sitä, että laajan aineiston perusteella johdetaan malli ja sen pohjalta laaditaan esimerkiksi ennusteita.

Taiteessa ei kuitenkaan ole kyse tieteellisestä tutkimuksesta tai tieteen ennusteiden visualisoinnista, vaan taiteilijat päättävät omista lähtökohdistaan, mitä tietoaineistoja ja miten he käyttävät. Useimmin kuvataan nykymaailmaa, mutta taiteilijat voivat käsitellä dataa siten, että asiat saadaan näyttämään oudoilta ja epätavanomaisilta, mikä onkin taiteen tarkoitus: näyttää asioita uudessa valossa ja sellaisista näkövinkkeleistä, joita ei aina tule ajatelleeksi.

Teoksessaan Cinemetrics Frederic Brodbeck on kerännyt ja visualisoinut dataa elokuvista. Taiteilija on luonut elokuville visuaalisen ”sormenjäljen” poimimalla ja analysoimalla otteita editointistruktuuria, väriä ja liikettä käsittelevästä informaatiosta ja muuntamalla sen animoiduksi graafiseksi esitykseksi siten, että elokuvat voidaan nähdä kokonaisina vierekkäin samalla näytöllä. Teos mahdollistaa sen että useampia elokuvia voi katsoa samanaikaisesti rinnakkain ja verrata niiden eroja ja yhtäläisyyksiä, esimerkiksi alkuperäisiä verrattuna uusintaversioihin, saman genren elokuvia, eri aikakausien elokuvia tai tietyn ohjaajan eri elokuvia.

Mikä sitten tekee datamuokkauksista taidetta? Paitsi että ne esitetään visuaalisesti kiinnostavassa muodossa ja usein taidegallerioissa, Lev Manovich, newyorkilainen tietotekniikan ja mediateorian professori, kiteytti Renewable Futures -konferenssissa Riiassa lokakuussa: ”Taide kuvaa maailmaa jostakin yksittäisestä näkökulmasta, yhden ihmisen kokemuksesta”.

Kommentti on sikäli paradoksaalinen, että taiteilijoiden käyttämä iso data sisältää usein satojen tai tuhansien ihmisten elämää ja kokemuksia. Esimerkiksi Daniel Goddemeyerin, Moritz Stefanerin, Dominikus Baurin ja Lev Manovichin installaatioon ja nettisovellukseen On Broadway on koottu 40 miljoonaa datakohdetta ja sosiaalisen median kuvaa. Tämä nykyajan maisemataulu on kaupunkinäkymä, joka on luotu lukuisien ihmisten jakamista instagramkuvista, twiiteistä, taksitilausdatasta, foursquare-kirjoittautumisista ja muusta mediaelämästä.

broadway_layers

Sen sijaan, että tämä ”datakaupunki” olisi kuvattu tavanomaiseen tapaan graafeina, numeroina tai karttana, se on kuvallinen interaktiivinen moniperspektiivinen kaupunkimaisema. Teoksella on myös taiteellinen esikuvansa Edward Ruschan 8,33 m pitkässä valokuvateoksessa Every Building on the Sunset Strip vuodelta 1966.

tumblr_m8sml2HpV81rdyp2jo1_1280-1

Cinemetrics-teoksen tuottama tieto tai On Broadway -teokseen koottu data ei ehkä ole yhteiskunnan kehityksen kannalta hyödyllistä tai käyttökelpoista. Mutta taiteilijoiden innovatiivinen työ tuottaa uusia kokemuksia monille ja – mikä parasta – näyttää oivaltavasti, että asioita voi tarkastella monesta näkökulmasta: kaikki ei ole sitä miltä ensivilkaisulla näyttää.

Nykytaiteessa on jo pitkään ollut pelkän visuaalisuuden lisäksi paljon muutakin. Pelkästään teoksia tuijottamalla niistä ei välttämättä irtoa mitään, vaan tarvitaan myös (taiteilijan antamaa) taustatietoa tai erilaisten yhteyksien ja tilanteiden tajua. Datateoksienkin sisältö on paljon muuta kuin visuaalista, mutta silti niissä tuntuu olevan enemmän katsottavaa ja niiden ääressä viihtyy pidempään kuin monien perinteisten taideteosten.

Riiassa, Latviassa parhaillaan (10.10.–22.11.2015) esillä olevassa Data Drift -näyttelyssä on kauniisti installoituina kiinnostavia töitä kuten elokuvia katsovia tietokoneita https://bengrosser.com/projects/computers-watching-movies/ , länsimaiden kulttuurihistoria merkkihenkilöiden synnyin- ja kuolinpaikkojen datana vuodesta 600 BC nykyaikaan viidessä minuutissa http://www.mamartino.com ja monta muuta post-digiajan datateosta.

Artikkeli on julkaistu alunperin Tiedetuubi.fi-sivustolla 22.10.2015.

No comments yet

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: