Siirry sisältöön

Posts from the ‘nykytaiteesta’ Category

Mitä Michael Jackson -näyttelystä pitäisi ajatella

Espoon Modernin taiteen Museo EMMAssa on avattu Lontoon National Portrait Galleryn tuottama näyttely, jonka aiheena on pop-ikoni Michael Jackson. Näyttelyn ajankohta ei ole paras mahdollinen Jacksonin persoonaan liittyvän polemiikin velloessa, mutta ehkä juuri polemiikin takia näyttelyn monet teemat tuntuvat sekä syvenevän että moniulotteistuvan, mikä tekee näyttelystä nykytaidetta parhaimmillaan. Lue lisää

Suurnäyttelysälää – jäämiä Venetsiasta ja Kasselista

Melkein jokainen Kasselin Documenta 14 -näyttelyn vierailija otti kuvan Marta Minujínin teoksesta The Parthenon of Books. Suuri kreikkalaisen temppelin kopio oli rakennettu kielletyistä kirjoista ja muovista. Menneisyyden eri tasot sekä sosiaalisen ja poliittisen historian kerrostumat leikkivät läpikuultavassa rakennelmassa, jonka portailla näyttelyturistit söivät eväitä.

Lue lisää

Venetsian 57. biennaali, teemoja: Ruudukko

Modernistit eivät aikoinaan polttaneet kaikkia siltoja taidetta uudistaessaan: esimerkiksi klassisen ja salonkitaiteen alaston-aihe (nude) periytyi 1900-luvulle ja etenkin naisten alastomuus sai myös uutta eloa ja muotoja Yves Kleinin ja muiden taiteilijoiden esityksissä ja happeningeissa.

Yhtä sinnikkäästi näyttää nykytaiteeseen periytyneen yksi modernin taiteen historian keskeisimpiä visuaalisia elementtejä: ruudukko – grid.

Lue lisää

Venetsian 57. biennaali, teemoja: Kirjat

Suoraan sanoen, minusta tämän vuoden Venetsian biennaalin kansainvälinen päänäyttely nimeltään Viva Arte Viva on tylsä. Kärjistetysti kuvaillen: pullollaan tavaraa, ompeluksia, höyheniä ja glitteriä, joka kaikki haluaa tulla nähdyksi, mutta hukkuu kirjavaan seuraansa.

Lue lisää

Hattaranhimoiset

Jos tuntuu siltä, että maailmanmeno on ihan käsittämätöntä, kannattaa siedätyshoitaa itsensä lukemalla Hannu Väisäsen uusin kirja Esi-isät.

Lue lisää

Visuaalista räminää ja mustelmia

Fanitan Anssi Kasitonnin videoita, joten kävin katsomassa hänen kuratoimansa Mäntän kuvataideviikot. Tulin ulos Pekilosta ihan tyhjänä, mutta ikäistäni vanhempana. Näin omat rajani.

Osasin odottaa populaarikulttuuria. Sainkin överit visuaalista räminää. Tarkoitan tällä termillä itsestään selvyyksiä, suoraa huutoa, totuuksina esitettyjä mielipiteitä, kuvina sitä mitä nykyinen sananvapaussome on pullollaan tekstinä. Yhdyssanojen erikseen kirjoittamisen visuaalisia vastineita. Lue lisää

Elitistinen ylitulkinta Töppöhöröstä

Töppöhörö alkaa paskalla – kuin Alfred Jarryn Kuningas Ubu -näytelmä aikoinaan: ”Merdre”. Juha Hurme vyöryttää katsojan syliin ison lastin. Tämä on jo toinen häneltä näkemäni näytelmä, joka lähtee kirjaimellisesti paskan puhumisesta. Lue lisää

Datavirrassa

Data on nykyisin myös taiteen materiaalia. Taiteilijat keräävät ja järjestelevät suuria datavirtoja – Big Dataa – niin, että niistä strukturoituu uutta tietoa. Datataideteoksissa asiat saavat usein kokonaan uusia merkityksiä, estetiikkaa unohtamatta. Lue lisää

Oikein näkemisen ongelma

Kuvataidekasvatuksen kaksipäiväistä satavuotisjuhlagaalaa vietettiin Ateneum-salissa Helsingissä 21.–22.5.2015. Minulla oli siellä lyhyt puheenvuoro, joka liittyy Kuvis sata -kirjassa julkaistuun Lilli Törnuddin ja Antti Hassin taidekasvatusteksteihin kytkeytyvään kirjoitukseeni. Lue lisää

Kuplaterapiaa kulttuuriväelle

Kun kansantanssijat olivat tappaneet hänen vaimonsa, Daniel jätti entisen elämänsä ja suunnisti kohti Sedatonia, paikallista Punavuorta, mistä hän oli hankkinut talon ”taiteellisen ja kulttuurityön uhrien yhteisöstä”.

Daniel ei kuitenkaan koskaan päässyt perille, sillä hän pysähtyi Scarfolkissa, missä hänen lapsensa katosivat ja häntä itseään pidettiin sekopäänä. Lue lisää