Hel 28
Taide on ymmärretty väärin, kirjoitti filosofi Boris Groys viime vuonna julkaistussa artikkelissa. Hän perustelee väitettään sillä, että ”estetisoinnin” käsitettä käytetään sekavasti. Käsitteen sekava käyttö perustuu Groysin mukaan käytäntöön jakaa nykytaide kahteen osa-alueeseen: taiteeseen (perinteisessä mielessä) ja designiin. Estetisointi tarkoittaa eri asiaa taiteessa kuin designissa. Lue lisää
Voiko romaania kirjoittaa kuin maalaisi? Ali Smithin vastikään Britanniassa palkittu How to be both on rakenteeltaan yksi kiehtovimmista lukemistani romaaneista, sillä sen tekniikka on maalauksellinen. Se on fresko. Nopein virkevedoin luotu kuva, jossa tarinan kerrokset hitaasti imeytyvät toisiinsa. Lue lisää
3000 pikkutakkia
18000 alastonta meksikolaista
7000 tammea
6000 jakkaraa
2500 kuvaa pimeydestä
1 000 000 kuvaa pienen pojan silmistä
1 000 000 passia
22000 ihmistä pellolla
150 000 kiloa rautatankoa Lue lisää
Kaksi vuotta sitten Venetsian biennaalissa rakastuin. Eräällä pitkällä seinällä oli pieniä mustavalkoisia valokuvia, jotka esittivät paperikasoja, huoneita täynnä naruilla sidottuja kansioita, kirjoja ja säkeittäin niputettuja asiakirjoja, laatikoita, hyllyjä ja arkistokaappeja. En päässyt näyttelyssä eteenpäin, vaan juutuin noiden kuvien ääreen. Lue lisää
Katie Paterson on skotlantilaissyntyinen (s. 1981) taiteilija, joka tekee monialaisia teoksia eri medioilla. Hänen työnsä käsittelevät muun muassa luontoa, ekologiaa, geologiaa ja kosmologiaa.
Taiteen ja tieteen kohtaamisia on nykytaiteessa yhä enemmän. Nämä kohtaamiset ovat usein taiteilijoiden ja tieteentekijöiden yhteistyön hedelmiä.
Äskettäin sain valmiiksi juttutrilogiani Patersonin taiteesta Tiedetuubi.fi-tiedesivustolle; tässä linkit, olkaa hyvä:
http://www.tiedetuubi.fi/?q=node/485
Taiteessa on se hyvä puoli, että sitä ei tarvitse suorittaa. Taiteessa nimittäin siedetään paitsi epäselvyyttä myös epätäydellisyyttä ja virheitä. Virhe, epäonnistuminen, on luontevaa, sillä usein taiteen tekijän tarkoituksen ja toteutuksen välillä on väistämätön aukko. Ei ole helppoa tehdä täydellisesti jotakin, mitä ei ole aikaisemmin tehty. Lue lisää
Kirjoitin aikaisemmin (16.8.2013), että yksi aspekti taiteen epäselvyyttä on myös sen oman määritelmän epäselvyys. Silti taidetta yritetään määritellä. Hankalinta on kun pitäisi olla mahdollisimman selkeä ja yksiselitteinen kuten esimerkiksi tietosanakirjateksteissä. Lue lisää
Kun taiteilija tekee repeämän todellisuuteen, se koettelee omaksuttuja totuuksia. Käsitetaiteen uranuurtaja Joseph Kosuthin mielestä taideteos onkin testaamista, kokeilua, ei maailman kuvittamista. Lue lisää
Todellisuuden kuvaaminen, hyvältä näyttäminen ja jopa kriittisyys sujuu usein paremmin muilta ilmaisumuodoilta kuin taiteelta, totesi saksalainen taidekriitikko ja kuraattori Jörg Heiser muutama vuosi sitten. Mihin taidetta sitten tarvitaan? Mikä tekee siitä erityistä? Lue lisää
Taide on ihmisen luomus. Kuten tiede, teknologia tai urheilu. Kukaan ei synny taiteilijaksi, eikä taiteen ymmärtäminen ole synnynnäinen ominaisuus; kuinka voisikaan, kun käsitys siitä, mikä on taidetta ja mihin sitä voi käyttää, on ajan kuluessa muuttunut ja muuttuu koko ajan. Eilisen taide on toki taidetta, mutta taidetta on myöskin se, mitä huomenna tehdään – vaikkei se muistuttaisi lainkaan sitä mitä on ennen tehty. Lue lisää
 | Herätti kysymyksiä: Mitä Michael Jackson -näyttely… |
 | Inka Ritvanen: Koulumotivaation keppihevonen |
 | afilalapices: Putoamisia |
 | Ilkka Uronen: Putoamisia |
 | Kaisa Viljanen: Putoamisia |
nykytaiteen kanssa 