syys 10
Melkein jokainen Kasselin Documenta 14 -näyttelyn vierailija otti kuvan Marta Minujínin teoksesta The Parthenon of Books. Suuri kreikkalaisen temppelin kopio oli rakennettu kielletyistä kirjoista ja muovista. Menneisyyden eri tasot sekä sosiaalisen ja poliittisen historian kerrostumat leikkivät läpikuultavassa rakennelmassa, jonka portailla näyttelyturistit söivät eväitä.
Modernistit eivät aikoinaan polttaneet kaikkia siltoja taidetta uudistaessaan: esimerkiksi klassisen ja salonkitaiteen alaston-aihe (nude) periytyi 1900-luvulle ja etenkin naisten alastomuus sai myös uutta eloa ja muotoja Yves Kleinin ja muiden taiteilijoiden esityksissä ja happeningeissa.
Yhtä sinnikkäästi näyttää nykytaiteeseen periytyneen yksi modernin taiteen historian keskeisimpiä visuaalisia elementtejä: ruudukko – grid.
Suoraan sanoen, minusta tämän vuoden Venetsian biennaalin kansainvälinen päänäyttely nimeltään Viva Arte Viva on tylsä. Kärjistetysti kuvaillen: pullollaan tavaraa, ompeluksia, höyheniä ja glitteriä, joka kaikki haluaa tulla nähdyksi, mutta hukkuu kirjavaan seuraansa.
Fanitan Anssi Kasitonnin videoita, joten kävin katsomassa hänen kuratoimansa Mäntän kuvataideviikot. Tulin ulos Pekilosta ihan tyhjänä, mutta ikäistäni vanhempana. Näin omat rajani.
Osasin odottaa populaarikulttuuria. Sainkin överit visuaalista räminää. Tarkoitan tällä termillä itsestään selvyyksiä, suoraa huutoa, totuuksina esitettyjä mielipiteitä, kuvina sitä mitä nykyinen sananvapaussome on pullollaan tekstinä. Yhdyssanojen erikseen kirjoittamisen visuaalisia vastineita. Lue lisää
Töppöhörö alkaa paskalla – kuin Alfred Jarryn Kuningas Ubu -näytelmä aikoinaan: ”Merdre”. Juha Hurme vyöryttää katsojan syliin ison lastin. Tämä on jo toinen häneltä näkemäni näytelmä, joka lähtee kirjaimellisesti paskan puhumisesta. Lue lisää
Ensimmäinen kesätyöpaikkani 13-vuotiaana oli kotikuntani mittausosastolla asemakaavakarttojen värittäjänä. 1970-luvulla se oli käsityötä: puuväreillä erotettiin hautausmaat (violetti) ja asuinalueet (okra) puistoista (vihreä) ja teollisuuskortteleista (harmaa).
Tuntuma värittämisen toisteiseen nautintoon saa minut ymmärtämään värityskirjojen valtaisaa suosiota, joka perustunee myös siihen, että suorituspakkojen raastama tarvitsee välillä aikaa pysähtyä, aikaa ajatuksille, jotka eivät liity mihinkään tekeillä olevaan. Kaikki eivät neulo. Lue lisää
Yritän keskittyä tutkimukseen. Luen kirjaa, joka käsittelee luovuuden ja järjen yhteyttä kognitiivisessa kehityksessä, sillä minua kiinnostaa onko taiteellisella ajattelulla ja design-ajattelulla eroa. Asian tarkastelulla on merkitystä koulujen taide- ja muotoilukasvatukselle sekä niiden motivoimiselle opetussuunnitelmissa. Kuvittelen, että luovan ajattelun luonne kiinnostaisi monia, kun luovuudesta ja innovaatioista niin paljon kohkataan. Lue lisää
Tänä vuonna on julkaistu kaksi kiinnostavaa kirjaa, jotka linkittävät toisiinsa taiteen ja tieteen. Molempien sanoman ydin on, etteivät asiat ole sitä miltä ne näyttävät, eikä näkeminen ole mikään yksinkertainen asia vaan taito, joka täytyy opetella. Ja se pitää opetella aina uudestaan, sillä eri aikoina erilaiset kulttuuriset, poliittiset, aatteelliset ja teknologiset tekijät vaikuttavat paitsi siihen, mitä katsotaan, myös siihen miten nähdään ja miten nähtyä kuvataan. Lue lisää
Kuvataidekasvatuksen kaksipäiväistä satavuotisjuhlagaalaa vietettiin Ateneum-salissa Helsingissä 21.–22.5.2015. Minulla oli siellä lyhyt puheenvuoro, joka liittyy Kuvis sata -kirjassa julkaistuun Lilli Törnuddin ja Antti Hassin taidekasvatusteksteihin kytkeytyvään kirjoitukseeni. Lue lisää
En tykännyt Hullusta, Juha Hurmeen kehutusta edellisestä romaanista. Olen aina tykännyt edellistä vähemmän Hurmeen seuraavasta. Siksi ihmettelen, että hänen uusin kirjansa Nyljetyt ajatukset on paksu ja loistava. Lue lisää
 | Herätti kysymyksiä: Mitä Michael Jackson -näyttely… |
 | Inka Ritvanen: Koulumotivaation keppihevonen |
 | afilalapices: Putoamisia |
 | Ilkka Uronen: Putoamisia |
 | Kaisa Viljanen: Putoamisia |
nykytaiteen kanssa 