Siirry sisältöön

Mustavalkoista filosofiaa

Ensimmäinen kesätyöpaikkani 13-vuotiaana oli kotikuntani mittausosastolla asemakaavakarttojen värittäjänä. 1970-luvulla se oli käsityötä: puuväreillä erotettiin hautausmaat (violetti) ja asuinalueet (okra) puistoista (vihreä) ja teollisuuskortteleista (harmaa).

Tuntuma värittämisen toisteiseen nautintoon saa minut ymmärtämään värityskirjojen valtaisaa suosiota, joka perustunee myös siihen, että suorituspakkojen raastama tarvitsee välillä aikaa pysähtyä, aikaa ajatuksille, jotka eivät liity mihinkään tekeillä olevaan. Kaikki eivät neulo. Lue lisää

Tutkimusta polkan tahtiin

Yritän keskittyä tutkimukseen. Luen kirjaa, joka käsittelee luovuuden ja järjen yhteyttä kognitiivisessa kehityksessä, sillä minua kiinnostaa onko taiteellisella ajattelulla ja design-ajattelulla eroa. Asian tarkastelulla on merkitystä koulujen taide- ja muotoilukasvatukselle sekä niiden motivoimiselle opetussuunnitelmissa. Kuvittelen, että luovan ajattelun luonne kiinnostaisi monia, kun luovuudesta ja innovaatioista niin paljon kohkataan. Lue lisää

Datavirrassa

Data on nykyisin myös taiteen materiaalia. Taiteilijat keräävät ja järjestelevät suuria datavirtoja – Big Dataa – niin, että niistä strukturoituu uutta tietoa. Datataideteoksissa asiat saavat usein kokonaan uusia merkityksiä, estetiikkaa unohtamatta. Lue lisää

Katsomisen keinot, näkemisen tavat

Tänä vuonna on julkaistu kaksi kiinnostavaa kirjaa, jotka linkittävät toisiinsa taiteen ja tieteen. Molempien sanoman ydin on, etteivät asiat ole sitä miltä ne näyttävät, eikä näkeminen ole mikään yksinkertainen asia vaan taito, joka täytyy opetella. Ja se pitää opetella aina uudestaan, sillä eri aikoina erilaiset kulttuuriset, poliittiset, aatteelliset ja teknologiset tekijät vaikuttavat paitsi siihen, mitä katsotaan, myös siihen miten nähdään ja miten nähtyä kuvataan. Lue lisää

Oikein näkemisen ongelma

Kuvataidekasvatuksen kaksipäiväistä satavuotisjuhlagaalaa vietettiin Ateneum-salissa Helsingissä 21.–22.5.2015. Minulla oli siellä lyhyt puheenvuoro, joka liittyy Kuvis sata -kirjassa julkaistuun Lilli Törnuddin ja Antti Hassin taidekasvatusteksteihin kytkeytyvään kirjoitukseeni. Lue lisää

Kuplaterapiaa kulttuuriväelle

Kun kansantanssijat olivat tappaneet hänen vaimonsa, Daniel jätti entisen elämänsä ja suunnisti kohti Sedatonia, paikallista Punavuorta, mistä hän oli hankkinut talon ”taiteellisen ja kulttuurityön uhrien yhteisöstä”.

Daniel ei kuitenkaan koskaan päässyt perille, sillä hän pysähtyi Scarfolkissa, missä hänen lapsensa katosivat ja häntä itseään pidettiin sekopäänä. Lue lisää

Iloista, värikästä, kaunista, kiiltävää – kuollutta?

Taide on ymmärretty väärin, kirjoitti filosofi Boris Groys viime vuonna julkaistussa artikkelissa. Hän perustelee väitettään sillä, että ”estetisoinnin” käsitettä käytetään sekavasti. Käsitteen sekava käyttö perustuu Groysin mukaan käytäntöön jakaa nykytaide kahteen osa-alueeseen: taiteeseen (perinteisessä mielessä) ja designiin. Estetisointi tarkoittaa eri asiaa taiteessa kuin designissa. Lue lisää